Esittelyssä toukokuun residenssivieras: musiikintekijä, äänityöläinen, improvisoija, laulaja, lauluntekijä, musiikkivalmentaja, Johanna Viksten

Kukkuu! Kukkokiekuu! Hieman Viiru ja Pesonen -henkisessä ympäristössä Susannan emännöimänä majoittuja saattaa saada vaikka aivan tuoreita kananmuniakin kesäaikaan. Kevätaikaan onnekas kaupungissa asunut kuulee erityisen upeaa lintujen laulua. No, takuulla täällä ympäri vuoden luonto antaa ihmettelyn ja ihastelun aiheita.

 Toukokuisessa kevään ja kesän taitoskohdassa sain olla Skogshyddanissa työskentelemässä. Työskentelyni pitäisi olla helppoa: täytyy vain keksiä oikeita sanoja sekä säveliä ja niille oikea järjestys… Usein idean työstäminen on hidasta ja luovan työn metodini on (valitettavasti) ollut ”kiertää kuin kissa kuumaa puuroa” -tyyppinen. Residenssijaksolla sain nopeammin itseni työvireeseen. Olen laulunkirjoittaja, erityisesti tekstittäjä. Ja taas pähkäilyä:

 

Kiinnostava alku…? Hmm..menenkö suoraan asiaan vai piirtelenkö asetelmaa?

Millaista koukkua..? Mikähän olisi oikea määrä kertausta – vai tarvitaanko sitä tässä tekstissä?

Näkökulma? Äh, selitänkö jo liikaa - jospas kuulija saa jo kuvaa riittävästi, pitää jättää jotain rivien väliin?

Paljonko konkretiaa? Soljuuko teksti, onko laulajalle riittävästi laulettavaa?

Ennen kaikkea – välittyykö tunne?

Toimin laajasti kulttuurialalla, tällä työjaksolla keskityin erityisesti lastenkulttuuriproggiksiini. Sovittu kirjoitus syntyi julkaistavaksi, kesken jääneiden kirjoitusten viimeistely sujui. Kuuntelin biisejä ja miksauksia luurit päässä. Residenssi sopiikin varmasti parhaiten esimerkiksi kirjoittamiseen ja kuvataiteeseen - hiljaisempiin hommiin. Freelancerin arkeni on yleensä silppua, töiden tarjoamista, aikatauluttamista, ainaista säätöä purskeisesti. Etenkin työtilassa kotosalla, pienissä aikaikkunoissa, edistyminen luovassa työssä on harvoin sujuvaa. Skogbyhyn tulin erityisesti tekemään rästitöitä, joita olin lanannut myöhemmäksi koko talven ajan.

 Parasta täällä on ollut maaseutu sekä Susannan luoman miljöön vanhaa kunnioittavat yksityiskohdat, monet kauniit tavarat ja sisustus. Hän toteuttaa todella sydämellä paikallisten ammattilaisten kanssa vanhan talon kunnostusta sekä hoitaa pihapiiriä. Kulttuuriteko!

 

Susannan talosta löytyy ilahduttavia vanhoja ovia uusiokäytössä, ammoisten aikojen Fiskarsin leffateatterin tuolit! Ja Fiskarsin vanhan teatteritoiminnan muistoksi katsomon kunniatuoli nro 1.! Susanna kertoo sitten majoittujalle historiasta enemmän. Hän on kirjoittanut loistovinkit Raaseporin ympäristössä retkeilemiseen. Tämä alueena on mielestäni Suomen hienoimpia (pahoittelut kasvualustani Pohjois- ja Itä-Suomi…)

 Ihmispoloisen ei kannata kykkiä kirjoittamassa kellon ympäri, vaikka inspiraatio vireilisi mainiosti. Ideoita pitää pyörittää ja jalostaa omassa mielessä; liitin ohjelmaani kävelyretkiä rantoja mittailemaan sekä Tammisaaren vanhan kaupungin ihailemisen, kahvilavisiitit. Yöksi lämpötila saattoi pudota alle kymmeneen asteeseen; meriveden kylmyys puristi nilkkaa. Kunnolla pitkää matkaa sai uida Tammisaaren uimahallissa, jossa kävinkin muutaman kerran.

 

Retki Hankoon junalla –  meno-paluu vain 7,20 € - läheiseltä Skogbyn pysäkiltä oli mahtava. Hangon maisemiin ja tuulen taivuttamiin mäntyihin ei kyllästy ikinä. Tämä junailumahdollisuus onkin todella oiva täällä! Olen saanut olla monissa ihanissa residensseissä, mutta nehän ovat useimmiten jossain ”huitsuntuuttelissa”, julkisen liikenteen tavoittamattomissa. Toki kauppareissu Tammisaareen tai Hankoon vaatii aikatauluttelua ja kantamusten kanssa patikoimista.

Yläkerran huoneistoissa asusteleville on yhteinen polttava wc (lukuvinkki: Pilvi Hämäläisen Cinderella ; ) Tynnyrisaunominen sisältyy kerran viikossa, seuraavat saunan lämmittämiset 15/t. Yläkerran majoittujille on rakennuksen päädyssä tila, jossa suihku. Utu-huoneistossa kokkaaminen tapahtuu pikkuliedellä, jossa on kaksi levyä. Parin kilsan kävelymatkan päästä löytyy (ainakin kevät-kesäkaudella) Predium Sataman ravintola. Menussa oli tarjolla burgereita, myös vegeä. Ja olin huippuinnoissani, kun pienen matkan päässä kahvia, leivonnaisia ja maukasta kotiruokaa tarjoava Villa Kosthåll antoi myös mahdollisuuden soittaa biisejä vanhasta jukeboxista! Vit viu!

 

Kunnostetut punamultatalot ja muut rakennukset seisovat kylän raitilla hyvässä kunnossa tai kunnostuksen alla. Kylä on ollut jo aiemmin aivan henkihieverissä alueella teollisuustoiminnan loputtua. Elinvoimaa kylälle ja kyläläisille!

 

Johanna Viksten



Spotifyssä single

KIIIIIIITOOOOOS jos kuuntelet!!!

Eikö me kaikki tarvita joku ihminen, joka huomaa meidät - näkee, kuuntelee, katsoo hyväksyvästi…?

TURVASSA

San.-säv.-laulut: Johanna Viksten

Sov.-tuotanto-miksaus: Jouni Aslak Raatikainen

Masterointi: Kimmo Komu, Ville Vuorela Ämyri Productions Oy

Kansi- ja promokuva: Veikko Somerpuro

Spotify: https://open.spotify.com/album/6AK6gEcDXQgMJP3D7l8JZk…

Naps täältä videoon:

Youtube: https://youtu.be/Tx_T8wmWSts

 








Edellinen
Edellinen

Esittelyssä kesäkuun residenssivieras: Kuva- ja tanssitaiteilija Petronella Lukka

Seuraava
Seuraava

Olisiko tänä keväänä aika aloittaa viljely? Jos kuulet kutsun, tervetuloa työpajaan 25.5.